Tutkittu tieto tavoitettavissa, mutta ketä se kiinnostaa?

Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja johtaja Liisa Savunen Suomen Akatemiasta keskustelevat tutkitun tiedon tavoittavuudesta ja sen haasteista Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.

Liisa Savunen: Mitkä tieteenalat tavoittavat kansalaiset parhaiten? Onko niin, että lääketieteellinen tieto tavoittaa, koska terveyteen liittyvästä tiedosta on henkilökohtaista hyötyä, vaikka emme tutkimuksen sisällöstä mitään ymmärtäisikään. Lisäksi historiatieteet ja etenkin Suomen historian tutkimus tavoittaa, sillä monella on kokemusperäistä tietoa ja ymmärrystä lähihistorian tapahtumista.

Mikko Myllykoski: Ihmistä kiinnostaa luontevasti ihminen itse ja se, mihin meillä on henkilökohtaista kosketuspintaa. Tiedekeskuksissa terveysteemojen tiedetään kantavan hyvin, koska niiden on huomattu kiinnostavan erityisesti naisia, jotka tekevät usein päätökset perheen yhteisen ajan käytöstä.

Myös dinosaurusten suosio on kiinnostava ilmiö: pikkulapsia kiinnostavat jättimäiset oliot, jotka ovat paljon omia vanhempia mahtavampia. Dinosaurukset ovat kiehtovasti totta, mutta toisaalta niitä ei ole olemassa enää, eli niitä voi pelätä turvallisesti. Sukupuutto tuo myös kiehtovan kuoleman teeman mukanaan. Vanhan sanonnan mukaan taiteessa on vain kaksi teemaa: rakkaus ja kuolema.

Samoin avaruus on suosikkina klassikko: ihmisen paikka loputtomassa maailmankaikkeudessa inspiroi.

Liisa: Jos kansalainen on kiinnostunut tieteestä, oletetaanko, että hän on kiinnostunut tieteestä yleensä vai vain tietyistä tieteenaloista? Entä, mistä tiedämme, keitä emme tavoita ja miksi emme heitä tavoita? Onko kyse siitä, ettemme osaa kertoa tieteestä kiinnostavalla tavalla vai tavoita ihmisiä esimerkiksi sosioekonomisista syistä? Vai onko kyse kenties siitä, että tiede ei ylipäätään kiinnosta?

Mikko: Heurekassa me katsomme yleisöä mm. John H. Falkin kehittämän kävijäidentiteettien mukaan: yleisesti kiinnostuneita uteliaita on yleisössämme enemmän kuin joinkin tietyn erityiskiinnostuksen kanssa paikalle tulleita. Suurin osa yleisöstä tulee Heurekaan kiinnostuneena Heurekasta – tällöin vierailija törmää aloihin ja aiheisiin, joiden pariin hän ei välttämättä muuten hakeutuisi esim. median kautta. Tämä on mainio tilaisuus tiedeviestinnälle saavuttaa ei-harrastunutta yleisöä.

Henkilökohtainen linkki aiheen ja yleisön välillä on tärkeä. Joskus se kumpuaa hienosti itse aiheesta, joskus kyse on houkuttelevasta käyttöliittymästä: ei kannata iskeä päätä seinään tylsyydellä, vaan mieluummin nostaa esille kuriositeetti, jonka avulla saa kontaktin toimimaan ja uteliaisuuden heräämään. Se, että ihmistä kiinnostaa ihminen, ei ole narsismia, vaan aivan luonnollista. Jos löydämme ilmiön ihmisestä itsestään, olemme voittaneet.

Sosioekonomiset esteet vaativat erityistoimia: mm. Kaiku-kortti eli Kulttuuria kaikille -yhdistyksen luoma vapaakortti kulttuurilaitoksiin on käytössä mm. Espoossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Oulussa tiedekeskus Tietomaa on kortin suosituin käyttökohde. Myös maahanmuuttajille olisi hyvä pystyä tarjoamaan äidinkielistä sisältöä. Uusien yleisöjen ajatuksia ja mielipiteitä voidaan ottaa huomioon yhteiskehittämisen keinoin. Pitäisi melkein sanoa, että he ovat ’erityisöä’ eivätkä ’yleisöä’!

Erittäin tärkeä kävijäryhmä tiedekeskuksille ovat mahdollistajat: he, jotka haluavat tarjota kokemuksen jollekulle muulle, kuten lapsilleen, perheelleen, partnerilleen tai kaveriporukalle/kollegoille. Mahdollistaja on toki usein tieteestä kiinnostunut, mutta riittää, että hän arvostaa sitä ja haluaa antaa läheisilleen mahdollisuuden innostua tieteestä. Tiedekeskukset ja tiedetapahtumat ovat erinomaisia tilaisuuksia altistaa tutkitulle tiedolle melkeinpä kenet tahansa riippumatta iästä, sukupuolesta ja muusta taustasta.

Liisa: Mutta onko niin, että nuo mahdollistajat ovat niitä samoja henkilöitä, jotka kuluttavat kulttuuria, taidetta, museoita muutenkin? Onko niin, että kun altistuu tutkitulle tiedolle ja kiinnostuu siitä, tiedon jano kasvaa.

Mikko: Osittain ovat, mutta joukossa on myös monia muita. Ennen kuin Heureka oli mukana Museokortti-järjestelmässä, selvitimme että kävijöistämme vain 2–3 %:lla oli Museokortti taskussaan. Kun liityimme järjestelmään, heitä onkin lähemmäs 20 %, eli löysimme uutta aikuisyleisöä, joka kokee Heurekankin nyt omakseen kanta-asiakaskortin kautta. Museokorttihan on tuonut Suomeen vuosittain yli miljoona uutta museokäyntiä.

Mikko Myllykoski

Kirjoittaja on Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja ja Tutkitun tiedon teemavuoden ohjausryhmän jäsen.

Liisa Savunen

Kirjoittaja on Suomen Akatemian Strateginen suunnittelun ja analyysin vastuualueen johtaja ja Tutkitun tiedon teemavuoden ohjausryhmän jäsen.

Vanhemmat julkaisut:

3.12.2021
Ympäristöministeriössä pohdittiin alkuvuodesta 2020, millaisesta tieteellisestä asiantuntijatuesta lakihanke tai strategian valmistelu hyötyisi. Näin syntyi kymmenisen vuorovaikutteisen tutkijayhteistyön pilottihanketta. Niistä yksi oli tiedesparraus, jota ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila tarkastelee Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.
17.11.2021
Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja johtaja Liisa Savunen Suomen Akatemiasta keskustelevat tutkitun tiedon tavoittavuudesta ja sen haasteista Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.
20.10.2021
"Tilastojen ja tiedon luku- ja käyttötaito on muodostunut kansalaistaidoksi – välttämättömäksi selviytymiskeinoksi yhteiskunnassa", kirjoittaa Tilastokeskuksen ryhmäpäällikkö Reija Helenius Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.