Rokotevastaisuus on Suomessa marginaalinen ilmiö – paukut pitää nyt laittaa niihin, jota epäröivät rokotteen ottamista

Tutkimusten mukaan syitä rokotteiden ottamiseen liittyvään epäröintiin on monia, kirjoittaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa. Rokotuskattavuuden nostamiseksi avainasemassa ovat tehokas viestintä ja rokotusten ottamisen helppous.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon rokotusvastaisuudesta ja sen vaikutuksesta rokotuskattavuuteen. On syytä muistaa, että rokotuskattavuuteen – ja esimerkiksi yksittäisen ihmisen päätökseen ottaa rokote – vaikuttaa moni seikka. Rokotusvastaisuus ei välttämättä ole niistä ainoa tai edes merkittävin.

Rokotusvastaisuutta on toki olemassa. Mutta vaikka sosiaalisessa mediassa on rokotteisiin liittyvää disinformaatiota eli väärän tiedon tahallista levittämistä ja äänekkäät rokotusvastustajat kampanjoivat omilla kanavillaan, on syytä panna merkille, että nämä ovat marginaalisia ilmiöitä. Aivan ylivoimainen enemmistö suomalaisista on ottanut rokotteet ajallaan.

Rokotteita äänekkäästi vastustavat ihmiset ja ryhmät saavat paljon julkisuutta, ja juuri tämän takia heidän varjoonsa jäävät helposti rokotteisiin neutraalimmin, mutta epäröivästi suhtautuvat.

Heillä voi esimerkiksi olla rokotteiden turvallisuuteen liittyviä pelkoja tai huolia, kuten pistoskammo. Tai sitten he eivät vain koe koronavirustautia suurena riskinä omalle terveydelleen.

Myönteiseen rokotuspäätökseen vaikuttaa myös se, miten helposti ja vaivattomasti rokotukset saa ja miten tieto niistä on saavutettavissa. Tutkimusten mukaan syitä epäröintiin on monia, ja niihin on tärkeä löytää oikeita ratkaisuja.

Saatavuus hillitsi aluksi rokotekattavuuden nousua

Keväällä 2020 koronaviruspandemia pisti koko maailman nopeasti polvilleen. Alusta alkaen oli varsin selvää, että rokotteet ovat ainoa ratkaisu ulos pandemiasta ja takaisin normaalielämään ilman, että väestön terveyden ja hengen menettämisestä koituu hyvin raskasta taakkaa.

Kun koronarokotukset alkoivat Suomessa vuoden 2021 alussa, rokotteiden saatavuus rajoitti merkittävästi rokotuskattavuuden nousua. Kun rokotteita alettiin saada yhä enemmän, alkoi myös kattavuus kohota nopeasti.

Nyt yli 84 prosenttia rokotusohjelman piiriin kuuluvista eli 12 vuotta täyttäneistä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja noin 72 prosenttia toisen annoksen.

Rokotuskattavuuden osalta olemme Euroopan keskikastia. Muihin maihin verrattuna toisen annoksen kattavuuden nousua on Suomessa hidastanut monia muita maita laajempi rokotettavien ikähaarukka nuorten osalta ja pidempi 12 viikon rokotusväli, joka on ollut perusteltua muun muassa rokotteiden tehon vahvistamiseksi.

Tehokasta viestintä ja rokotusten ottamisen helppous avainasemassa

Oleellisesti väestön terveysturvallisuusriskien kannalta helpompi aika häämöttää jo – tai itse asiassa elämme sitä jo. Jotta pääsemme menestyksekkäästi maaliin asti, meidän on huolehdittava, että mahdollisimman moni niistä, jotka eivät ole rokotteita vielä ottaneet, ottavat ne.

Loppuspurtti vaatii suurempia ponnistuksia, suurempaa tarkkuutta ja kohdennuksia. Tiedon avoimuus, viestinnän räätälöinti ja sen oikea kohdistaminen sekä rokotteen ottamisen tekeminen mahdollisimman helpoksi ovat avainasemassa, jotta mahdollisimman moni vielä rokottamaton päätyy ottamaan meille kaikille tärkeät koronarokotteet.

 

Viite: Hammer HC, Cristea V, Dub T, Sivelä J. High but slightly declining COVID-19 vaccine acceptance and reasons for vaccine acceptance, Finland April to December 2020-Corrigendum. Epidemiology and Infection. 2021a;149:e133.

Markku Tervahauta

Kirjoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja ja Tutkitun tiedon teemavuoden ohjausryhmän jäsen.

Vanhemmat julkaisut:

3.12.2021
Ympäristöministeriössä pohdittiin alkuvuodesta 2020, millaisesta tieteellisestä asiantuntijatuesta lakihanke tai strategian valmistelu hyötyisi. Näin syntyi kymmenisen vuorovaikutteisen tutkijayhteistyön pilottihanketta. Niistä yksi oli tiedesparraus, jota ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila tarkastelee Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.
17.11.2021
Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja johtaja Liisa Savunen Suomen Akatemiasta keskustelevat tutkitun tiedon tavoittavuudesta ja sen haasteista Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.
20.10.2021
"Tilastojen ja tiedon luku- ja käyttötaito on muodostunut kansalaistaidoksi – välttämättömäksi selviytymiskeinoksi yhteiskunnassa", kirjoittaa Tilastokeskuksen ryhmäpäällikkö Reija Helenius Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.