Luotettava tieto selättää valetiedon

“Tilastojen ja tiedon luku- ja käyttötaito on muodostunut kansalaistaidoksi – välttämättömäksi selviytymiskeinoksi yhteiskunnassa”, kirjoittaa Tilastokeskuksen ryhmäpäällikkö Reija Helenius Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.

Elämme tietotulvan pyörteissä, halusimme tai emme. Valitettavasti kuitenkaan kaikki tieto, joka meidät ympäröi, ei ole relevanttia. Samalla tapaa kuin maailman meret saastuvat, saastuu myös tietotulva. Mikä on totta ja mikä valetta – sitä on yhä vaikeampi erottaa.

Myös tiedon välittämisen tarkoitusperät vaihtelevat. Halutaanko välittää tutkittua tietoa vai esimerkiksi vääristelevää, manipuloivaa tietoa. Kun esimerkiksi tekee päätöksen koronarokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä, on hyvä tietää, mitä seurauksia omalla valinnalla voi olla. Tiedon käyttäjälle jää vastuu erottaa faktat valheista, mielikuvista ja uskomuksista.

Luotettavan tiedon välittäjillä on keskeinen tehtävä opastaa käyttämään tutkittua tietoa ja erityisesti arvioimaan tietolähteitä ja niiden pitävyyttä. On herätettävä kiinnostus tietoon. Mitä varhaisemmin se tapahtuu, sen kantavammat ovat sen vaikutukset. Kiinnostus ei välttämättä herää teoreettisten esimerkkien kautta, vaan kytkemällä asioiden oivaltaminen ja tutkiminen arkeen ja arjen prosesseihin. Näistä on jo monia hyviä esimerkkejä koulumaailmasta esimerkiksi oppilaiden tekemien minitutkimusten osalta.

Myös eri toimijat, kuten LUMA-keskus Suomi ja Tilastokeskus, tarjoavat oppilaitoksille malleja, joiden avulla voi oppia tutkimusprosessin keskeiset vaiheet ja käyttämään luotettavaa tietoa.

Tilastojen ja tiedon lukutaito on kansalaistaito

Tilastojen ja tiedon luku- ja käyttötaito on muodostunut kansalaistaidoksi – välttämättömäksi selviytymiskeinoksi yhteiskunnassa. Tiivistetysti on kyse käsitteiden ja tilastoajattelun perusteiden hallinnasta sekä tutkimusprosessin tuntemisesta.

On ymmärrettävä yhteiskunnan perusilmiöitä ja niitä kuvaavia käsitteitä, tilastollisia tunnuslukuja ja luotettavan tutkimusprosessin piirteitä. Mitä tarkoittaa mediaani, entä vaihteluväli, hajonta tai todennäköisyys? Entä minkälainen otos on luotettava, miten tiedot on kerätty ja analysoitu? Mitä tarkoittaa esimerkiksi inflaatio, työttömyys tai bruttokansantuote? Lisäksi tarvitaan tietoa esitystavoista, kuten miten tehdään hyvä graafi tai taulukko.

Tarvitaan myös mielikuvitusta; mitä eri ilmiöiden taakse voi kätkeytyä ja miten eri tietolähteitä tarkastelemalla saadaan laajempi kuva esiin. Ennen kaikkea tarvitaan myös lähdekritiikkiä ja kriittistä ajattelua. Hyvän luotettavan tiedon lähteen tarjoaa Suomen virallinen tilasto (SVT), jossa tiedon tuottajat ovat saaneet laatuleiman tuottamalla luotettavia tietoja sovituin kriteerein.

Kehittyvä yhteiskunta on haastanut perinteisen lukutaidon ohella myös tilastollisen lukutaidon – ne eivät enää yksin riitä. Tarvitaan myös muita taitoja, kuten data- ja medialukutaitoa. Tiedon tehokas käyttö edellyttää teknologian ja uusien välineiden hallintaa, ja aktiivista osallistumista. Tieto synnyttää myös uutta tietoa ja uusia ammattikuntia, kuten data-analyytikot ja -tieteilijät. Heidän osaamisessaan yhdistyy parhaimmillaan tilastolliset, tietotekniset ja sisältöosaamisen taidot.

Kaikilla on oikeus tietoon: tämä on haastanut meitä tiedonvälittäjiä ja tuottajia Tutkitun tiedon teemavuonna. Se haastaa meitä myös teemavuoden jälkeen. Yhdessä, ja nyt paremmin verkostoituneina, voimme puolustaa ja välittää luotettavaa, tutkittua tietoa ja parhaita tiedon välittämisen käytäntöjä.

Reija Helenius

Kirjoittaja on työskentelee Tilastokeskuksessa ryhmäpäällikkönä. Hän on myös Tietojohtaminen ry:n puheenjohtaja ja Tutkitun tiedon teemavuoden ohjausryhmän jäsen.

Vanhemmat julkaisut:

3.12.2021
Ympäristöministeriössä pohdittiin alkuvuodesta 2020, millaisesta tieteellisestä asiantuntijatuesta lakihanke tai strategian valmistelu hyötyisi. Näin syntyi kymmenisen vuorovaikutteisen tutkijayhteistyön pilottihanketta. Niistä yksi oli tiedesparraus, jota ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila tarkastelee Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.
17.11.2021
Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja johtaja Liisa Savunen Suomen Akatemiasta keskustelevat tutkitun tiedon tavoittavuudesta ja sen haasteista Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.
20.10.2021
"Tilastojen ja tiedon luku- ja käyttötaito on muodostunut kansalaistaidoksi – välttämättömäksi selviytymiskeinoksi yhteiskunnassa", kirjoittaa Tilastokeskuksen ryhmäpäällikkö Reija Helenius Tutkitun tiedon teemavuoden blogissa.