Tutkittu tieto avaa maailman täynnä mahdollisuuksia. Se yllättää ja innostaa ajattelemaan uudella tavalla. Tutkittu tieto luo uskoa tulevaan epävarmoinakin aikoina, ja auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Tutkitulle tiedolle on tilaa – nyt, jos koskaan.
Tiede, taide ja nuoret - maailman pelastuspaketti
Miten kestävyydestä puhutaan mediassa?
Kaleidoskooppi: Kylmän sodan lapset
#mutuaihmeellisempää
Kasvun tuki -aikakauslehti
Tiedejatutkimus.fi-palvelu
Aikuiskasvatus-tiedelehti
Yliopisto / Helsingin yliopiston tiedelehti
Eriarvoisuuden kitkemisen mestarikurssi
Hae teemavuoden ohjelmaan!
Tutkitun tiedon teemavuoden sydämessä ovat yhteistyökumppanit, jotka tuottavat monipuolista ohjelmaa tutkitun tiedon eri alueilta. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.
Teemavuoden ohjelmaan liitetyt tapahtumat ja teot voivat olla esimerkiksi tilaisuuksia, tempauksia, näyttelyitä, julkaisuja tai kampanjoita verkossa tai paikan päällä. Tule tekemään teemavuotta kanssamme!
Haku teemavuoden ohjelmaan on jatkuva, mutta hakemusten käsittely on kesätauolla kesäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle.
Teemavuosi sosiaalisessa mediassa
';
Metsä on pohjoisen luonnon näyttämö, sekä suomalaiselle henkilökohtainen paikka. Viikon Tutkitusti-hakusana on #metsä.
Miten metsäsuhteet liittyvät ympäristökeskusteluun? Mistä susiviha kumpuaa? Onko kulttuuri villin luonnon vastakohta?
Resilienssi, riskin tavoin, on monien päällekkäisten yhteiskunnan tasojen yhteenkietoutuneisuuden tulos. @THLorg webinaari linkissä!
#koronanvaikutukset #tttv21 #koronakriisi #resilienssi #itseohjautuvuus
https://webcast.sst.fi/cast/koronan-yhteiskunnalliset-vaikutukset-arjen-resilienssi-elinolot-ja-elintavat-18-6/public
🤔 Uunituoreet tutkimustulokset pöytälaatikkoon vai jakoon kansalaisille? Tutkijat @tyoterveys kutsuvat Tutkitun tiedon teemavuonna tiedeyhteisön ja muut työyhteisöt talkoisiin tutkijoihin kohdistuvan vihapuheen torjumiseksi 👇 @turunsanomat #tttv21 https://www.ts.fi/puheenvuorot/5344586/Uunituoreet+tutkimustulokset+poytalaatikkoon+vai+jakoon+kansalaisille
🤖 Tietotekniikka ja teknologian kehitys ovat aina herättäneet epäluuloja. Tutkijatohtori Ella Peltosen erityisalaan kuuluvat sensorit, joiden avulla koneet tekevät ympäristöstään havaintoja.
🦾 Sensorien välittämän datan perustuksille rakentuva pahansuopa tekoäly, ja erilaiset villit teoriat tappajarobottien AI-johdetusta kapinasta ovat hänelle tuttuja.
🤔 “Kaikkea teknologiaahan voidaan käyttää väärin”, Peltonen selittää. Ihminen on se, joka loppupeleissä tekee päätökset.
”Tekoäly voi olla tietoturvallinen ja tietosuojattu, mutta vaatii eettiset periaatteet tutkimustyön taustalle.” Tekoäly on työkalu kuten vaikkapa matematiikka, eikä tällöin ole itsessään paha.
📲 Myös tietoverkot kuten 5G ja 6G herättävät erilaisia pelkoja ja synnyttävät salaliittoteorioita. Peltosen mukaan tutkijayhteisön naureskelu infraäänien huminasta räjähtäville lepakoille ja sähköallergikoille ei poista pelkoja vaan vaikeuttaa oikean tiedon vastaanottamista.
👉 Lue lisää tietysti.fi:n jutusta linkistä biossa 🔗
#tutkittutieto #tutkituntiedonteemavuosi #tttv21 #teknologia
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaaliset suhteet poistettiin Suomessa rikoslaista ja 40 vuotta siitä, kun homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta.
🤔 Miltä näyttää sateenkaareva historiakulttuuri maassamme, joka on muihin Pohjoismaihin verrattuna hyväksynyt varsin verkkaisesti yhdenvertaisuutta edistäviä uudistuksia?
🏳️🌈 Sitä tarkastellaan hankkeessa, jonka tavoitteena on herättää keskustelua suomalaisesta sateenkaarihistoriasta ja sen kipupisteistä.
🏳️🌈 Sateenkaarevassa historiakulttuurissa korostuvat ne kokemukset ja ryhmät, jotka muutenkin saavat yhteiskunnassa helposti oman äänensä kuuluviin. Esimerkiksi miesten kokemukset ovat usein näkyvämpiä kuin naisten, ja suomalainen transhistoria on lähes näkymätöntä.
👩👩👦👦 Kun menneestä löydetään sateenkaarevan elämän jälkiä, yksinkertaistava kertomus moninaisuuden lisääntymisestä ja menneestä yhtenäiskulttuurista kyseenalaistuu seksuaalisuuden ja sukupuolen osalta.
👉 Lue lisää Suomen Historiallisen Seuran blogista ”Muutakin kuin Tom of Finland? Sateenkaarevaa historiakulttuuria Suomessa”, linkki biossa 🔗
#tutkittutieto #tutkituntiedonteemavuosi #tttv21 #pride #pridemonth
🥳 Tiesitkö, että ohjelmassamme on jo yli 300 tapahtumaa ja tekoa, joita tuottaa lähes 300 toimijaa ympäri Suomen!
🤩 ”Teemavuoden vastaanotto on ylittänyt kaikki odotuksemme, ja uskon, että innostus kantaa vielä syksylläkin ja saamme uusia toimijoita mukaan”, iloitsee ohjausryhmämme puheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta.
💻 Valtaosa teemavuoden tapahtumista ja teoista on tähän mennessä järjestetty verkossa, mutta toivomme, että koronatilanteen helpottuessa voimme syksyllä kokoontua turvallisesti tutkitun tiedon ääreen, ja saamme näin teemavuodelle hienon huipennuksen 🎆
👉 Lue lisää linkistä biossa 🔗 ja tutustu teemavuoden ohjelmaan osoitteessa tutkittutieto.fi
#tutkittutieto #tutkituntiedonteemavuosi #tttv21
🤔 Tiedätkö, mitä eroa on taiteen tutkimuksella ja taiteellisella tutkimuksella?
🎨 No, taiteen tutkimuksessa taide on tutkimuksen kohteena. Sen sijaan taiteellisessa tutkimuksessa taide on tutkimuksen menetelmä. Eli jotakin asiaa, ihmiselämän tai yhteiskunnan ilmiötä tutkitaan taiteen keinoin. Päämääränä ei silloin ole taideteos vaan ymmärryksen lisääminen.
Lue lisää aiheesta @uniartshelsinki verkkosivuilta linkistä biossa 🔗
👉 Taiteelliseen tutkimukseen pääset tutustumaan koko kesän ajan Helsingissä Hietsun Paviljongissa. Tutkimuspaviljonki #4 on mukana Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmassa ✨
#tutkittutieto #taiteellinentutkimus #tutkimuspaviljonki #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
Helteinen viikonloppu edessä, ainakin osassa maata🌞
👓Nappaa lukuvinkit ja keskustelunherättäjät Tutkitusti. portaalista mökkiaamiaiselle tai kotisohvalle!
🌿Sosiologisessa verkkomedia Ilmiössä pohditaan toivoa: onko se aina vain eteenpäin vievää voimaa? ”Toivo voi taipua politiikan ja vallanpitäjien välineeksi, jolla luodaan näkymiä paremmasta tulevaisuudesta. Sen käyttö muutoksen jarruttajana perustuu sille, että toivon täyttymys on aina jossain edessäpäin. Se edellyttää odottamista niiltä, jotka toivovat parannuksia, kuten vaikkapa oikeuksiensa tunnustamista.”
ilmiomedia.fi/artikkelit/kommentti-toivoa-voidaan-kayttaa-politiikassa-hidastamaan-muutoksia/
🖕🏽Miten Antiikissa haistateltiin? Aiheesta kertoo Antiikin tutkijoiden verkkojulkaisu Khelidon. ”Solvaaminen lienee yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen kulttuuri. Keskisormen näyttäminen on klassinen esimerkki kehollisesta solvaamisesta ja vain ihmisille ominaisesta symbolisesta kommunikaatiosta.”
khelidon.fi/2021/05/25/keskisormen-nayttaminen-ja-kayttaminen-antiikissa/
🌞Maailma alkaa taas avautua ja AntroBlogissa perataan ajankohtaisesti eurooppalaisen rantaloman syntyhistoriaa. ”Rantaloma on vapaa-ajan ikoninen symboli, mutta ilmiönä varsin nuori. Merenrannan nykyinen imago alkoi muodostua, kun eurooppalainen eliitti kiinnostui omasta terveydestään.”
antroblogi.fi/2020/06/eurooppalainen-rantaloma/ ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Toivoa voidaan käyttää politiikassa hidastamaan muutoksia
ilmiomedia.fi
Toivo ymmärretään yleensä positiivisena ja eteenpäin vievänä voimavarana. Toivoa voidaan kuitenkin käyttää politiikassa muutosten jarruttamisen välineenä, sillä toivon täyttymys on aina ...Kommentoi Facebookissa
🤖 Tietotekniikka ja teknologian kehitys ylipäätänsä on aina herättänyt epäluuloja suuressa yleisössä. Tutkijatohtori Ella Peltosen erityisalaan kuuluvat muun muassa sensorit, joiden avulla koneet tekevät ympäristöstään havaintoja. Sensorien välittämän datan perustuksille rakentuva pahansuopa tekoäly, ja erilaiset villit teoriat tappajarobottien AI-johdetusta kapinasta ovat tuttuja.
👉🦾 “Kaikkea teknologiaahan voidaan käyttää väärin”, Peltonen selittää. Ihminen on se, joka loppupeleissä tekee päätökset. ”Tekoäly voi olla tietoturvallinen ja tietosuojattu, mutta vaatii eettiset periaatteet tutkimustyön taustalle.” Tekoäly on työkalu kuten vaikkapa matematiikka, eikä tällöin ole itsessään paha.
✨ Lue Peltosen haastattelu tietysti.fi:n Tutkitun tiedon teemavuoden juttusarjasta
👉 www.aka.fi/tietysti/teemat/teema-tutkittu-tieto/ella-peltonen-tutkii-twiittaa-ja-parantaa-maailmaa/ ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
🍃Mennäänkö metsään? Tule tutustumaan Tiedekeskus Pilkeseen!
🌲Teemavuodessa mukana oleva Metsähallituksen tiedekeskus vie tutkimusmatkalle ajankohtaisiin metsäteemoihin
🌿Tiedekeskus kertoo pohjoisista metsistä ja siitä, miten monilla tavoilla olemme yhteydessä metsään ja sen tuotteisiin joka päivä
Tiedeskeskuksesta on useampi tapahtuma mukana teemavuodessa👇🏾
🪴Metsä Makanatsu -työpajassa kerrotaan, mitä mahdollisuuksia metsät tarjoavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsistä saatavat tuotteet sekä puurakennukset toimivat hiilivarastona. Metsillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla sekä uusiutuvalla energialla on suuri merkitys fossiilisten vaihtoehtojen korvaajana
www.tiedekeskus-pilke.fi/fi/tule-oppimaan/tyopajat-pilkkeessa/
🪵Tiedekeskus Pilkkeen Biojalostamo-näyttelyssä voit tutustua biomassojen mahdollisuuksiin ja tutkia, millaisia erilaisia tuotteita biojalostamoissa tehdään
www.tiedekeskus-pilke.fi/
🌱Mitä kaikkea puusta voi tehdä? Uusia puupohjaisia tuotteita syntyy joka päivä. Öljypohjaiset tuotteet voidaan korvata bioperäisillä yhä useammin! Paraskaan teknologia ei kuitenkaan muuta mitään, jos sitä ei käytetä. Bioajan hottikset- näyttelyssä tutustutaan uusiin puupohjaisiin tuotteisiin
www.tiedekeskus-pilke.fi/fi/ ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Työpajat Pilkkeessä | Tiedekeskus Pilke
www.tiedekeskus-pilke.fi
Näe metsä puiltaKommentoi Facebookissa